keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Uusi Seelanti - Eteläsaari


Kolmen tunnin lauttamatka erottaa Uuden Seelannin Eteläsaaren Pohjoissaaresta. Lauttayhteys kulkee pääkaupunki Wellingtonista vuonon pohjukassa sijaitsevaan Pictonin pikkukaupunkiin. Eteläsaaren suurin kaupunki on Christchurch (n. 400 000 as.), joka on Aucklandin jälkeen maan toiseksi suurin kaupunki. Tyyliltään hyvin brittiläisen kaupungin keskusta tuhoutui pahoin tiistaisessa maanjäristyksessä. Tarkoituksemme oli matkustaa Christchurchiin torstaina, mutta ymmärrettävästi jouduimme muuttamaan suunnitelmiamme. Lähdemme pe-aamuna täältä Queenstownista bussilla kohti Christchurchin lentoasemaa, josta jatkamme Aucklandin kautta Brisbaneen, Australiaan.

Eteläsaarella sijaitsee useita tunnettuja viinialueita, mm. Marlborough Valley, josta tuodaan myös Suomeen erityisesti Savignon Blanc -viinejä. Toinen tunnettu viinialue on Queenstownin lähistöllä, missä tuotetaan Pinot Noir -viinejä. Sydneyssä ruokakaupoissa ei myyty viinejä (!), mutta täällä tarjonta on monipuolista ja hintataso hyvin kohtuullinen. Esim. Countdown -supermarketissa Montanan viinit oli tarjouksessa 6€/pullo.

Eteläsaaren luonto ja ilmasto ovat hyvin erikoislaatuisia ja monimuotoisia. Alueella sijaitsee useita kansallispuistoja, joista osa on maailmanperintökohteita. Länsirannikon Alpit (Southern Alps) ikijäätikköineen ja vieressä olevine sademetsineen sekä saaren lounaiskulman vuonomaisemat (Milford Sound) tekivät meihin lähtemättömän vaikutuksen. Vesiputousten ääntä kuunnellessa, jäätiköllä kävellessä tai lumihuippuista vuorta katsellessa tuntee itsensä ja omat murheensa aika pieniksi. Luonnon voima ja vaikutus meihin ihmisiin on valtava.

Lauttayhteys Pohjoissaarelta Eteläsaarelle kulkee oikealta pääkaupunki Wellingtonista vasemmalle vuonon pohjukkaan, Pictoniin (4500 as.).


Länsirannikolla meren rannalla eroosion vaikutuksesta kalkkikivestä on muodostunut mielenkiintoisia ”pannukakkukasoja”, Pancake Rocks.

Matkaseurueemme keski-ikä lienee n. 22 vuotta. Punapää ”Ginger” Britanniasta täytti tänään 23v., jonka kunniaksi hänet heitettiin järveen.


Franz Josef on länsirannikon upea luontomatkailukohde, jossa teimme kanoottiretken Lake Mapourikalle. Rauhallisesti meloessamme saatoimme ihailla ympäröiviä lumihuippuisia vuoria ja sademetsää. www.glacierkayaks.com

Franz Josef Glacier on yksi maailman kolmesta jäätiköstä, joka sijaitsee keskellä sademetsää, 300m merenpinnan yläpuolella. Jäätikön pituus on 12km, ja siihen voi tutustua ainoastaan ammattitaitoisen oppaan johdolla. www.franzjosefglacier.com

Jäätikkö elää ja liikkuu päivittäin, ja oppaat tekevät sinne uusia reittejä jääkengillä liikkuvia turisteja varten.

Kokopäiväretken aikana laskeuduimme vaarallisiltakin tuntuviin paikkoihin. Jään sinisyys ihastutti!


Bussimme takapenkin hurjapäiden piti hypätä 12m sillalta jokeen...

… ja suorittaa 43m:n Bungy -hyppy Kawarau -bridgeltä, joka on maailman ensimmäinen kaupallinen Bungy -hyppypaikka. Tämä oli vasta lämmittelyä, sillä seuraavaksi päiväksi takapenkin pojat suunnittelivat hyppyä 134 metristä (vapaa pudotus 8sekuntia).

Pääteiden varsilta voi ostaa tuoreita hedelmiä suoraan tuottajilta.

Pinot Noir -viljelmiä Queenstownin lähistöllä.

Wine Tastes -liikkeessä Queenstownissa saattoi maistella yli 80 uusiseelantilaista viiniä. Kortti koneeseen ja napinpainalluksella sai maisteluannoksen valitsemaansa viiniä lasiin.www.winetastes.co.nz

Fiordlandin kansallispuisto on yksi maailman suurimmista (1,25milj. ha), ja se on Unescon maailmanperintökohde. 300 km Queenstownista sijaitseva Milford Sound on suosittujen vuonoristeilyjen lähtöpaikka. Alueella sataa 7m vuodessa, ja suurin vuorokausisademäärä on 0,5m. Meille sattui onneksi aurinkoinen iltapäivä.

Vuoret nousevat jyrkästi vuonojen rannoilta. Meitä ihmetytti myös vihreä kasvillisuus, joka kiinnittyy rantakallioihin ja jatkuu vuorten huippuja kohti. Vuorilta virtaavat sadevedet syöksyvät vesiputouksina alas vuonoon.

Queenstown (n. 20 000 as.) on nimetty maailman seikkalupääkaupungiksi. Täältä saivat alkunsa kaupalliset Bungy -hypyt v. 1988, lisäksi täällä on lukuisia elämysmatkakohteita, 100 ravintolaa, vilkas yöelämä ym. Me olimme täällä kolme yötä ja hyvin viihdyimme.


Upea, puhdas ja ainutlaatuinen luonto, ystävälliset ihmiset, hyvä viini ja ruoka sekä hyvät palvelut ja kohtuullinen hintataso saavat meidät vielä palaamaan tänne jonain päivänä...


Uuden Seelannin maanjäristys

Eteläsaarella sijaitsevassa Christchurchissa sattui tuhoisa maanjäristys tiistaina 22.2.2011 klo 13 paikallista aikaa. Olimme silloin bussissa noin 500km:n päässä tapahtumapaikasta. Bussikuskimme sai tiedon tapahtuneesta heti tuoreeltaan ja välitti sen meille samantien. Saapuessamme Queenstowniin saatoimme seurata televisiosta suorana lähetyksenä pelastustoimia. Vähän kylmäsi.

Hostelli, johon meillä oli varaus huomiseksi, on tuhoutunut. Tarkoituksemme oli olla Christchurcissa pari päivää, mutta tällä kertaa emme jää kaupunkiin, vaan yritämme päästä varaamallemme lennolle Christchurcista Aucklandiin perjantai-iltana klo22.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Uusi Seelanti - Pohjoissaari


Mistä Uusi Seelanti tunnetaan? Kiivi-hedelmistä, lampaista ja hyvistä viineistä. Meille maa on tarjonnut jo muutaman päivän aikana paljon muutakin: upeita maisemia, puhdasta luontoa, ystävällisiä ihmisiä, erinomaisia ruokakauppoja ja monenlaisia aktiviteetteja. Edullinen hintataso on houkutellut maahan etenkin eurooppalaisia nuoria, jotka ovat kiinostuneita elämysmatkailusta: skydivingistä (laskuvarjohypyistä ammattilaisen kanssa), benji-hypyistä, luolaseikkailuista, koskenlaskusta yms. Monet nuoret ovat ensin hankkineet rahaa työskentelemällä hintatasoltaan kalliimmassa Australiassa, ja tulevat sitten tänne Uuteen Seelantiin hakemaan elämyksiä.

Uuteen Seelantiin kuuluu Pohjois- ja Eteläsaaren lisäksi muutama pikkusaari ja osa Antarktiksesta. Maan pinta-ala on hieman Suomea pienempi ja siellä asuu runsaat neljä miljoonaa asukasta. Suomesta katsottuna Uusi Seelanti on hyvin lähellä Australiaa, mutta todellisuudessa maiden etäisyys toisistaan on yhtä pitkä kuin matka Lontoosta Moskovaan. Pohjoissaaren pohjoisimmasta osasta Eteläsaren eteläkärkeen on 1600km, ja maassa on useita erilaisia maisemallisia ja ilmastollisia vyöhykkeitä.

Pohjoissaarella sijaitsee maan suurin kaupunki Auckland ja pääkaupunki Wellington ja saarella asuu n. 70% maan väestöstä. Täällä on tuliperäisiä alueita, ja tärkeimmät vuoret ovat kaikki aktiivisia tulivuoria. Viimeisin pienehkö tulivuorenpurkaus tapahtui neljä vuotta sitten, mutta vuoden 1995 purkauksella oli vaikutusta myös lentoliikenteeseen. Parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua tapahtuneet purkaukset synnyttivät järvialtaita ja pimensivät taivaan mm. Kiinassa. Kuumat lähteet ja Geysirit muistuttavat elämää Islannissa.

Hetken mielijohteesta varasimme rinkkamatkaajille hyvin soveltuvan tavan tutustua Uuteen Seelantiin. Kuudentoista päivän bussimatkalippu opastuksineen Pohjois- ja Eteläsaaren tärkeimpiin kohteisiin maksoi 240€. http://www.kiwiexperience.com/ Matkaseurana meillä on mukavia ja reippaita alle kolmekymppisiä elämysmatkailijoita, joiden kanssa majoitumme siisteihin ja edullisiin hostelleihin. Emme tunne kuuluvamme vanhusosastoon, sillä iäkkäin KiwiExperinence-matkan tehnyt lady on ollut 92-vuotias ja herrakin yli 70-vuotias. Vaihtoehtoinen tapa tutustua maahan olisi ollut matkailuauton vuokraaminen.

Auckland ei tehnyt meihin suurta vaikutusta, vaikka maisema Mount Edenin (Maungawhau) tulivuoren päältä olikin mahtava.

KiwiExperience- bussilla voi matkustaa kuljettaja-oppaan johdolla eri puolille Uutta Seelantia.

Rotoruan kaupungissa on Islannin tapaan kuumia lähteitä, geysirejä ja tuliperäisen maan rikintuoksua.

Kuplivaa mutaa ja mineraalipitoista nestettä kaupungin puistossa Rotoruassa.

Suomalaisten valkoisten joutsenten uusiseelantilaisia mustia serkkuja.

Alkuperäisasukkaiden, maorien elintapaan tutustuimme katselemalla tanssia ja laulua sekä nauttimalla perinteisesti kuumilla kivillä valmistettua ruokaa. Samassa (alle 200hengen) juhlassa tapasimme toisen pariskunnan Jyväskylästä!



Tongariton kansallispuistoon turistit saapuvat yleensä vuokratuilla matkailuautoilla (campervan).

Uusi Seelanti on elämysmatkailun ykkösmaita. Täällä voit hypätä ilmaiseksi koskeen...

osallistua hurjiin koskenlaskuihin (70-100€)...

uida kristallinkirkkaassa joessa, jonka vettä voi juoda ym.

Pohjoissaaren eteläkärjessä sijaitseva pääkaupunki Wellington muistuttaa San Franciscoa: viileää merituulta, kauniita taloja vuoren rinteillä ja monipuolista kahvila-, ravintola- ja kulttuurielämää. Ei mikään tylsä hallintokaupunki!

tiistai 8. helmikuuta 2011

Viisi päivää Sydneyssä


 Sydney on Australian suurin kaupunki (yli 4milj. as.), ja olimme varanneet siihen tutustumista varten viisi päivää. Aika oli juuri sopiva: ehdimme nähdä oopperatalon, sataman ja kävellä kaupunkia ristiin rastiin. Kaupungin sijainti meren rannalla on ainutlaatuinen, sillä se on levittäytynyt laajalle pitkin lahtia ja niemiä. Kiinalaisen uudenvuoden juhlallisuuksiinkin saimme osallistua ihan sattumalta.

Oopperatalo oli tärkein asia, jonka tiesimme tänne tullessamme Sydneystä. Se myös tuli meille entistä tärkeämmäksi, sillä heti ensimmäisenä päivänä oopperatalolla käydessämme huomasimme, että Sting esiintyy talon etupihalla Sydneyn sinfoniaorkesterin kanssa. Yllätykseksemme lippuja oli vielä jäljellä ja saimme seurata perjantai-iltana Stingin mahtavaa esitystä oopperatalon portailla istuen. Sunnuntaina järjestettiin tulvan uhrien hyväksi ”Oopperan helmiä”- konsertti, ja pääsimme nauttimaan sekä upeista esityksistä että oopperatalon sisätiloista.

Sydney on kansallisuuksien sulatusuuni, mikä näkyy mm. monipuolisessa ravintolakulttuurissa. Kulttuurielämä on vilkasta, sillä täällä on mielenkiintoisia museoita, gallerioita, konsertteja ym. Julkinen liikenne on järjestetty hyvin toimivalla tavalla. Tavanomaisten bussien lisäksi käytössä on metro, kaupunkijuna, ilmainen shuttle-bussi sekä yksityistetyt raitiovaunu ja monorail.

Etelä-Amerikkaan verrattuna Sydneyssä voi tavata erityisen paljon matkailijoita Kiinasta, Japanista ja Koreasta. Myös monta suomalaista olemme täällä tavanneet. Kauhtuneeseen Suomi-paitaan pukeutunut kaveri kertoi kahvilassa muuttaneensa äskettäin Helsingistä takaisin kotimaahansa.

Sydneyn oopperatalon on suunnitellut tanskalainen arkkitehti Jörn Utzon ja se valmistui v.1973.

Simpukkamainen oopperatalo on upea kokemus joka suunnasta.

Vesibussiliikenne eri satamien välillä on vilkasta jokaisena viikonpäivänä, mutta viikonloppuisin kaupungin edustalla ovat liikkellä myös huviveneilijät.

Vesibussilla pääsee mm. Manlyyn viettämään rantaelämää.

Bondi beach on surffareitten suosiossa.

Watson Bayn tunnelma on kuin Kaliforniassa (Sausalito, San Francisco!)

An Englishman in New York eikun in Sydney.

Oopperatalon portailta kelpasi kuunnella Stingiä ja katsella upeaa kaupunkimaisemaa.

Illan pimetessä tunnelma vain tiivistyi.

Chinese Garden: lumoava rauhoittumispaikka miljoonakaupungin keskellä.

Australian hintataso yllätti, mutta kiinalaisen kaupunginosan hedelmäkauppiailta sai vielä tuoretta purtavaa kohtuuhintaan.

Japanilainen keittiö tarjoaa nimestään huolimatta maittavia annoksia.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Kohti Australiaa!

Ollaan viimeistä iltaa Etelä-Amerikassa, huomenna lennetään kohti Sydneytä ja uusia seikkailuja. On tullut hetki tehdä joitakin yhteenvetoja:

- olemme käyneet kuudessa maassa (Equador, Peru, Bolivia, Chile, Argentiina ja Uruguay)

- Buenos Airesin vuokra-asuntomme on 34. yöpymispaikkamme tällä reissulla, tässä eivät ole mukana lennoilla tai busseissa viettämämme yöt

- pisimmät ajat yhdessä majoituskohteessa: Buenos Aires (11vrk), Galapagos-saaret (7vrk), Valparaiso (7vrk), Santiago de Chile (6vrk), Quito (6vrk)

- pitkän matkan busseissa olemme istuneet yhteensä 180 tuntia, joka tarkoittaa yli seitsemää vuorokautta!

- pisimmät bussimatkat: Lima - Cuzco (20h), Valparaiso - Bariloche (19h), Salta -Mendoza (18h), La Paz- Sucre (12h), Valdivia - Santiago (12h)

Matka jatkuu nyt kohti Australiaa ja Uutta Seelantia. Maaliskuussa ovat vuorossa Singapore, Hong Kong ja Kaakkois-Aasia. Huhtikuussa näemme vanhoja ystäviämme Japanissa, Taiwanissa ja Koreassa. Vapuksi sitten kotiin!

Viikonloppu Buenos Airesissa

Viikonloppuisin Buenos Airesissa on valtavasti erilaisia vaihtoehtoja viettää aikaa perheen, ystävien tai vaan muiden ihmisten kanssa. Me olimme mukana kolmessa viikonlopputapahtumassa: Recoletan puiston sunnuntaitapahtumassa, San Telmon antiikkimarkkinoilla sekä lauantaisin 15km kaupungin keskustan ulkopuolella järjestettävässä kansanjuhlassa "Feria de Mataderos" http://www.feriademataderos.com.ar/  

Recoletan sunnuntain rentoa meininkiä: livemusiikkia, käsityöläisten myyntikojuja, akrobaattiesityksiä ym.

Juomana argentiinalaisten kansallisjuoma, mate.

San Telmon kuuluisat antiikkimarkkinat järjestetään joka sunnuntai Plaza Dorregolla. Myynnissä on poikkeuksellisen hyvätasoista tavaraa, esim. astioita.

Antiikkilasia moneen lähtöön: tuotteiden tyylikäs esillepano houkuttelee myönteiseen ostopäätökseen.

Antiikkimarkkinoiden musiikista vastasi mm. "El Afronte" -yhtye, joka soitti argentiinalaista tangomusiikkia myös modernilla tavalla http://www.elafronte.com.ar/

Haitari soi neljän miehen voimin.

Ja millainen haitari - ja millaisella voimalla!

Lounaaksi antiikkimarkkinoilla esim. muutama pinxtos lähibaarista.

Kansanjuhlassa lauantai-iltana oli tarjolla myös parrillassa valmistettua vahvempaa ruokaa.

Vauhtia ja värikkyyttä, rummun pärinää ja pillin pirinää riitti lauantai-illan esityksissä.