Olemme viettäneet kaksi päivää Titicaca-järvellä ja sen saarilla. Maailman suurin korkealla sijaitseva järvi (3803m) jakaantuu Perun ja Bolivian alueille 60%/40%. Syvin järven kohta on 457m, ja vesi siinä on aina melko kylmää.
Ensin mentiin käymään kaislarakenteiselle kelluvalle saarelle (Uros), joita järvellä on n. 50 kpl. Saari kestää kolmisenkymmentä vuotta, minkä jälkeen asukkaiden on muutettava uusille rakentamilleen saarille. Kaislakerroksen paksuus on n. 3m, ja saari kelluu 10-20m syvän veden päällä. Näitten vuosisatoja asuttujen saarten asukkaat saavat nykyisin toimeentulonsa yhä enemmän turismista, mutta myös kalastuksesta ja metsästyksestä. Käsitöitä tehdään myyntin ja kalastusta harjoitetaan perinteisillä kaislaveneillä, mutta lasten näimme lähtevän kouluun moottoriveneellä.
 |
| Päällikkö seuraili saarensa rauhallista elämää ja kuljetti turisteja takana näkyvällä "Mercedes Benzillä" |
 |
| Me menimme edeltä toisella veneellä, päällikkö perinteisessä kalastajaveneessään ja takana "Mersu" täydessä lastissa |
|
|
 |
| Tällaisissa kaislamajoissa ihmiset asuivat - me pääsimme käymään takana näkyvässä majassa sisällä. |
 |
Majan sisällä sopi hyvin pieni perhe nukkumaan, kaikki muu tehtiin ulkosalla. Tässä emäntä esittelee valmistamiaan käsitöitä. Oli ostettava pieni kirjottu pussikko.
Seuraavaksi kävimme vuosituhansia asutulla Taquilen saarella, jonka asukkaat ovat säilytäneet perinteisen elämäntapansa ja mm. vahvan käsityöperinteen. Työnjako oli selvä: miehet neulovat ja naiset kehräävät lankaa värttinällä sekä kutovat kankaita ja nauhoja.
Bolivian puolella sijaitseva Isla del Sol on nimensä mukaisesti auringon syntypaikka. Aymarálaiset ja quechualaiset uskovat varsin yleisesti vielä tähän legendaan, ja niinpä saarille suuntaavat monet vaeltajat pääsiäisen aikaan kolmen päivän pyhiinvaellusmatkansa. Saarella asuu nykyisin 2500 asukasta, mutta läheisellä Isla de la Lunalla on asukkaita vain 80. Ulkonäöltään saaret ja sininen järvi muistuttivat paljolti Kreikan Aigeian meren saaristoa.
Lopuksi vielä kupillinen cocateetä, joka valmistetaan cocapensaan lehdistä. Se auttaa sopeutumaan korkeaan ilmanalaan:
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti