Etelä-Vietnam - Saigon (Ho Chi Minh City)

Saigon eli Ho Chi Minh City on Vietnamin suurin kaupunki, vaikka pääkaupunki onkin Hanoi. Paikalliset käyttävät kaupungista nimeä Saigon, vaikka se on virallisesti Vietnamin sodan päättymisen jälkeen nimeltään maan kansallissankarin mukaan Ho Chi Minh City. Kaupungissa on jopa 10 miljoonaa asukasta ja 4,5 miljoonaa moposkootteria. Kovalla vauhdilla kasvavassa kaupungissa on länsimaalaistyyppinen keskusta ja rennon oloinen reppumatkaajien alue, jossa mekin majailimme kolme yötä.

Saigon sykkii yötäpäivää ja korvatulpille löytyi taas käyttöä. Pidimme Saigonista enemmän kuin Hanoista, vaikka olimmekin Hanoissa tuplasti pitempään. Saigonissa on jotain rentoa ja välitöntä länsimaalaisuuden ja vietnamilaisuuden yhdistelmää, mitä emme Hanoissa niin selvästi kokeneet. Toisaalta tietysti tunne voi johtua siitä, että tulimme aluksi Hanoihin, jossa ilmasto ja ensitunnelma ei ollut kovin myönteinen. Parissa viikossa vietnamilainen elämäntapa on tullut tutuksi ja Saigoniin oli helppo sopeutua.

Saigonista käsin teimme päivämatkan myös Mekong- joen suistoalueelle. Mekong alkaa Tiibetistä ja laskee mereen Saigonin alapuolella. 

Liikennepoliisi ohjaa liikennettä ruuhka-aikoina. Kiinalaisvalmisteinen moposkootteri maksaa Vietnamissa alk.250€. Joskus on myös tarjouksia "BUY ONE - GET ONE FREE!".

Kiinalaisten ym. mopojen lisäksi on liikenteessä myös aitoja Vespoja! http://www.vietnamvespaadventures.com/

Elämää sykkivä kotikatumme :)

1970- luvulla rakennettu Etelä-Vietnamin presidentinpalatsi, jonka pihalle Pohjois-Vietnamin tankit pääsivät 30.4.1975. Ollin, Karin ym. ylioppilaskirjoitukset olivat juuri päättyneet ja niin päättyi myös Vietnamin sota.

Presidentinpalatsin loistoa.

Mekong- joen suistoalueen elämä on vilkasta. Tukkukauppiaat kuljettavat päivittäin veneillään hedelmiä ja vihanneksia eteenpäin myytäviksi. Turismi on täälläkin tärkeä elinkeino.

Kalastaja etsi joesta simpukoita ja kotiloita perinteisin menetelmin.

Vuoroveden vaihtelu Mekong- joessa on noin metri.

Laskuveden aikaan liikkuessamme teimme loppumatkan lounaspaikalle soutuveneellä. Vietnamissa yleensä naiset toimivat soutajina!

Lounaaksi tällä kertaa "elefantinkorvakalaa".

"Säpinää Vinh Longin kaduilla, tyt-tyy-ty-ty-tyt-tyt-tyy..."

Vietnam vakuutti ja miellytti: voimakkaasti kehittyvä, mutta perinteitään arvostava maa, jossa länsimaalainen kokee monia kummallisuuksia. Tänään mm. taksikuskin laskutaito herätti epäilyksiä: kyydistä yritettiin laskuttaa viisinkertainen hinta. Onneksi löytyi palvelualttiutta: "Allright, what do you want to pay?"  Huomenna jatkamme täältä Laosiin :)